Sunnuntaina 30.8. vuorossa oli kaksipäiväisten Ristimäki-päivien toinen päivä. Sää suosi tällä kertaa ohjelmaa viimevuotista selvästi paremmin - puolipilvistä, välillä kokonaan aurinkoista, ja lämpötila reilusti yli kahdenkymmenen.
Ristimäki-aiheinen päivä alkoi Kuralan Kylämäen Vanhassa Kanalassa pidetyllä tunnin kestäneellä esityksellä Ristimäestä ja sen tuoreista löydöistä. Kuralaan oli kokoontunut koko salillinen asiasta kiinnostuneita henkilöitä. Asiaan lienee vaikuttanut myös samanaikaisesti vietettävät muinaistekniikanpäivät, ja ohjelma salissa jatkuikin heti Ristimäestä kertovan esityksen jälkeen muilla aiheilla.
Esitelmää seurasi ennakkoon ilmoittautuneille parituntinen Ravattulan muinaisjäännöskierros. Kierros oli kesän suosituin, ja kesti lähestulkoon kolme tuntia. Kierroksen aikana tutustuttiin Aurajokilaakson kulttuurimaisemaan sekä muinaisjäännöksiin kivikaudelta aina historialliselle ajalle asti.
Ravattulan muinaisjäännöskävelyn aikana tutustuttiin muun muassa Ravattulan rautakautisiin hautaröykkiöihin.
Varsinainen kaikille avoin ohjelma Ristimäellä alkoi klo 15 Ristimäen ja lähiympäristön muinaisjäännösesittelyn voimin. Esillä kirkonpaikalla oli kaivausalueiden lisäksi muun muassa kirkkoa esittävä pienoismalli, Ravattulan ympäristöä vuonna 1215 esittevä maisemamalli sekä vastikään mäeltä löytyneet lasihelmet.
Ristimäen kirkosta tehty pienoismalli kiinnosti niin lapsia kuin vähän vanhempiakin vierailijoita.
Lapsille oli varattu myös erityinen kaivausalue, josta taitavat kaivajat saivat varovasti kaivettua esiin aavistuksen nuorempia helmiä. Paikalta sai myös ostaa tutkimuksia tukevia kannatustuotteita (kesän ehdoton hitti on ollut "Muinaisjäännös. Lain suojaama" -t-paita sen eri väreissä) sekä ostaa pientä purtavaa. Päivän lopuksi pastori Vesa Siltala piti kirkon paikalla pienimuotoisen, paikan luonnetta kunnioittavan hartaushetken.
Kiitokset kaikille osallistujille onnistuneista päivistä!
Myös lapset pääsivät kaivamaan - arkeologin valvonnassa tosin - esiin Ristimäen menneisyyttä.
PS. Erään osallistujan tunnelmia löytyy oheisesta
blogikirjoituksesta 31.8..
Tänään lauantaina alkoivat kaksipäiväiset Ristimäki-päivät. Viime vuonna yksipäiväistä Ristimäki-päivää vietettiin kaatosateessa, tänä vuonna ajateltiin ripotella tapahtumia kahdelle päivälle siinä toivossa, että edes toisena päivänä paistaisi aurinko. Sattumalta valittuun viikonloppuun osui niin Kuralan Kylämäen muinaistekniikanpäivät, muinaistulien yö sekä museopäiväkin. Myös A. M. Tallgren -symposiumin II osa osui tälle lauantaille.
Ilmojen puolesta päivä oli tuulinen, mutta muutoin varsin oivallinen. Lauantain ohjelman aloitti A. M. Tallgren -symposiumin II osan Ristimäki-osuus draamaesityksellä. Kuvitteellisessa draamassa ”Unen ja toden rajamailla. Tarinoita ja lauluja Ravattulan Ristimäellä” Ristimäelle vuonna 1911 eksynyt laukkuryssä sai varkaalta tällin, ja vajosi iskun voimasta puolitajuttomana kirkon kivijalan päälle. Herättyään tämä kiertelevä kauppias kertoi nähneensä paikalla sijainneen kirkon palaneen ja ympäristöstä nousseen henkiolentoja ja vainajia. Lopulta kaikki kuitenkin kääntyy lähes parhain päin ja saatiinpa vielä aasinsilta A. M. Tallgreniinkin aikaiseksi. Esitystä seurasi kaksi Ristimäen esittelykierrosta, joista jälkimmäisellä piipahdettiin vielä läheiselle polttokalmistolle ja kuppikivellekin.
Esiintyjinä draamaesityksessä olivat Jarmo Kujala ja Martti Lappi. Kuvasarjassa Pietarin ostoksia esittelevältä laukkuryssältä lähtee iskun voimasta taju kankaalle Ristimäen kirkonpaikalla.
Sunnuntaina vuorossa onkin runsaslukuisempi ohjelma. Päivä alkaa Kuralan Kylämäen Vanhassa Kanalassa pidettävälä noin tunnin esityksellä Ristimäen uusista tutkimustuloksista. Sitä seuraa ennakkoon ilmoittautuneille parituntinen Ravattulan muinaisjäännöskierros. Varsinainen kaikille avoin ohjelma Ristimäellä alkaa klo 15, jolloin luvassa on muinaisjäännösesittelyjä, Ristimäen kierroksia, mahdollisuus hankkia Ristimäen tutkimusten kannatustuotteita, nähdä kirkkorakennusta esittävä pienoismalli sekä alueen maisemaa esittelevä maastomalli. Lisäksi esitellään tuoreeltaan joitain tämän vuoden löytöjä, kuten noin viikko sitten esiin kaivettuja lasihelmiä. Päivän päättää kirkonpaikalla pidettävä hartaushetki. Tervetuloa!
Ristimäki-shop avautuu jälleen sunnuntaina klo 15. Korttien ja merkkien sekä julkaisujen lisäksi kannatustuotteissa on tarjolla myös suosittuja "Muinaisjäännös. Lain suojaama" -t-paitoja. Myös Ristimäen kirkkoa ja ympäristöä esittäviä koottavia pienoismalleja on saatavilla. Lisäksi erityisesti päivää varten on teetetty kymmenisen kappaletta helminauhalöytöä esittelevää painokuvaa (vain nopeimmille!). Kaikki myynnistä saatavat tulot käytetään suoraan kaivaustutkimusten tukemiseen.
PS. Ristimäki-päivien ohjelma löytyy täältä.
Perjantaina työpäivän juuri päätyttyä Ristimäen ylitse riensi muutaman minuutin kestänyt sademyräkkä, jona aikana satoi enemmän kuin koko sateisena päivänä yhteensä.
Sade oli sen verran rankka, että toissapäivänä sateen varalta pystytetty yhdeksänmetrinen katos hajosi saumakohdistaan saman tien. Myrskyn mukanaan tuoma tuuli viimeisteli katastrofin. Onni onnettumuudessa kukaan ei ollut myräkän sattuessa katoksen alla. Ristimäki-päivien kävijöitä tervehtii siis hieman huolimaton näky, mutta katos saadaan purettua vasta ensi viikon kuluttua - turha toivoakaan sitä että alumiinirunkoista katosta enää saataisin uudelleen kasaan, sillä osa tolpista vääntyi ja lisäksi tolppia yhdistävät muoviosat hajosivat.
Kuka sponsoroisi uuden katoksen? Sade on kaivauksia ehkä pahiten viivyttävä asia, sillä sadesäällä ei kattamattomilla tutkimusalueilla voida nimittäin lainkaan kaivaa tarkkuuden siitä huomattavasti kärsimättä. Ja Ristimäen kaltaisella kohteella ei tarkkuudesta voida tinkiä.
Kaivausalueen ylle pystytetty katos kesti kokonaiset 1,5 päivää. Heti katoksen tuhonneen myräkän jälkeen Ristimäellä paistoi jälleen aurinko.
Keltaisesta lasimassasta valmistettu helmi on koristeltu vihreällä ja ruskealla silmäkuviolla.
Tässä mustanpuhuvassa lasihelmessä on kahden valkoisen viivakoristeen lisäksi kuvattuna kokonainen ympyrä.
Raidallisesta lasihelmestä löytyy turkoosia lähellä olevan pohjavärin lisäksi keltaista, ruskeaa ja valkoista.
Kesäisen hellepäivän kunniaksi esittelemme jälleen kukkakoristeisen lasihelmen suoraan Ristimäen ristiretkiajalta, 1100-luvulta. Enää neljä kuukautta jouluun!
Ristimäeltä on tähän mennessä löytynyt yksi ainoa fasetoitu helmi. Tämä sininen lasihelmi lienee jo tekovaiheessa, lasimassan ollessa vielä muokattavissa, puristettu muotoonsa.
PS. Vuoden 2015 Ristimäki-päivien (la-su 29.-30.8.) ohjelma löytyy täältä.
Tämänkertainen löytö on foliohelmi. Foliohelmet ovat lasihelmiä, jonka sisällä on hyvin ohut kulta- tai hopeafoliokerros. Folio saa helmen hohtamaan kauniisti, mutta kerroksellinen rakenne saa sen samalla hajoamaan hyvin herkästi. Tämä Ristimäeltä löytynyt helmi on kultafoliohelmi.
Ja tässä eräs kaivauksilta esiin tulleista helmistä:
Ristimäen kaivaustutkimusten yhteydessä on saatu esiin jo runsaasti kaikenlaista mielenkiintoista. Blogissa tullaan seuraavien päivien aikana esittelemään muutamia kaivausten tähänastisista "helmistä" ja helmistä:
Kuvan lasihelmessä on etäisesti Marimekon unikkokuosia muistuttava koristelu. Tosin Unikon ikä on viitisenkymmentä vuotta, Ristimäeltä löytyneellä helmellä vuosia takanaan noin 900.
Ristimäellä on viime päivien aikana kuvattu elävää kuvaa. HillfortFilmsin pilottidokumentti käsittelee - kuinkas ollakaan - Ristimäen kirkonpaikkaa.
Kamera käy Ristimäen kirkon kivijalan juurella, kaivausten ollessa taustalla käynnissä. Vasemmalla Joonas Kinnunen, oikealla Ilari Aalto.
Lisätietoa hankkeesta löytyy HillfortFilmsin sivuilta.
Ristimäellä on tällä viikolla alkanut arkeologian oppiaineen opetuskaivaukset. Kahden viikon ajan kaivauksilla on siis täysi miehitys, kun lähes 15 Turun yliopiston arkeologian pää- ja sivuaineopiskelijaa suorittaa käytännön kaivausharjoitteluaan Ristimäen kaivauksilla.
Aikaisempien vuosien tapaan opetuskaivaukset kestävät parisen viikkoa. Päivien aikana opiskelijat tutustuvat kaivamisen saloihin pääasiassa maata lapioilla ja kaivauslastoilla kaivaen, mutta harjoitellen myös muun muassa löytöjen tunnistamista ja talteenottoa, dokumentoimista millimetripaperille piirtäen sekä takymetrin toimintaa. Tänä vuonna opetuskaivaukset liittyvät osaksi Ristimäen tutkimuskaivauksia, joten opiskelijat pääsevät myös seuraamaan (ja osallistumaan) myös varsinaisiin tutkimuskaivauksiin.
Ensimmäisinä päivinä opetuskaivauslaiset pääsevät lapioimisen makuun. Kuvassa pintamaata poistetaan uudelta kaivausalueelta Ristimäen kirkon pohjoispuolelta.
Tiistaina myös Turun yliopiston Lasten yliopiston Liedon Vanhalinnan tiedeleirin osallistujat piipahtivat tutustumassa kaivausten kulkuun. Kyseessä on 9–12-vuotiaille järjestetty viikon mittainen tiedeleiri, jonka aikana tutustutaan lähialueeseen historian, maantiedon ja biologian avulla. Ristimäen kaivausten lisäksi osallistujat olivat muun muassa käyneet tutustumassa Liedon Vanhalinnan linnavuoreen.
Liedon Vanhalinnan tiedeleirin nuoret osallistujat pääsivät lähietäisyydeltä seuraamaan seulomista. Harvaa ämpärillistä hiekkaa on seulottu yhtä tarkasti.
Helteeksi yltynyt kostean kuuma kaivausviikko takana. Mitä uutta Ristimäen löytörintamalta?
Löytöaineisto koostuu pääosin palaneesta savesta, savitiivisteestä ja kuonaantuneesta savesta. Saviastioiden sirpaleita on saatu talteen varsin runsaasti, ja yhdestä keramiikkakeskittymästä kerätyistä paloista on mahdollista ehkä liimata tummapintaista kiillotettua astiaa jonkin verran jopa kasaan. Myös muutamia rautanauloja on saatu esiin: naulat ovat kuuluneet joko sittemmin tuhoutuneisiin hautoihin tai paikalla sijainneeseen rakennukseen. Varsin vaatimaton viikko takana siis yksittäisten esineiden osalta.
Merkittävimpänä löydöksenä sen sijaan mainittakoon maan sisästä esiin kaivettu rakenne, nimittäin Ristimäen pohjoisosasta esiin saatu aidan kivinen perustus. Aita ei ollut aivan yhtä pohjoisessa kuin mitä vielä viime vuonna ounasteltiin, vaan 5-8 metriä ajatellusta pohjoislaidasta etelämpänä. Sen esiin kaivettu rakenne on sen sijaan varsin massiivinen: kyseessä on parhaimmillaan jopa kolme metriä leveä kivirakenne, jossa keskellä on varsin säännöllisin välein kookkaampia kiviä. Reunoilla sijaitsevat kivet ovat näitä jonkin verran pienempiä, ja vaikuttaakin siltä että rakenne on jossain vaiheessa levinnyt sen keskiosista reunamille.
Aidan pohjoispuolista aluetta tutkittiin T-muotoisella koeojalla aitakiveyksen ja hautojen löytämiseksi. Näitä pohjaan kaivettuja koeojia on jo osittain päästy peittämään. Havaintojen perusteella ei hautoja kivirakenteen ulkopuolelle jäävällä alueella ole, joten tälläkin perusteella nyt esiin saatua kookasta kivirakennetta on syytä pitää todella kirkon käyttöaikaisena kirkkomaan aidan osana. Ensimmäiset hautoihin viittaavat tummat läikät maassa tulevat esiin sen sijaan heti aidan eteläpuolelta. Näitä päästäneen tutkimaan tarkemmin vasta myöhemmin.
Ristimäen pohjoislaidan kivistä aidan pohjaa. Kyseessä on varsin massiivinen rakenne.
Miltä Ristimäen kirkonpaikka ympäristöineen näytti tasan 800 vuotta sitten - vuonna 1215?
Nyt on mahdollista käydä katsomassa Ristimäkeä vuonna 1215, kun kirkko oli vielä paikoillaan ja käytössä. Ravattulan Ristimäen kirkonpaikasta kertovaa "Uuteen uskoon" -näyttelyä (ks. esim. tapahtuman fb-sivut) on nimittäin uudistettu ja täydennetty sen viimeisiksi aukioloviikoiksi mm. Ristimäkeä ja sen lähiympäristöä esittävällä pienoismallilla. Näyttelyyn saatiin lisäksi esille lisää löytöjä (mm. lasi- ja savihelmi) ja muuta uutta. Lisäksi viikonloppujen pääsymaksu poistettiin, eli näyttelyyn on tästä lähtien kaikkina aukiolopäivinä (ke-su) ilmainen sisäänpääsy.
Pienoismalli esittää alueen Aurajoen eteläpuolelta Hämeen Härkätieltä aina Ristimäen pohjoispuoliselle aukealle asti. Vaikka maaston muodot ovat säilyneet samankaltaisina, ympäristön yksityiskohdat ovat 800 vuodessa muuttuneet paljonkin. Nykyiset pellot olivat pieniä tilkkuja, niittyjä oli runsaasti, mäkialueet olivat lähes paljaita. Ristimäellä erottuu kirkko ja kiviaidan rajaama kirkko- eli hautausmaa. Maisemaan on merkitty myös alueen rautakautiset kuppikivet ja polttokalmisto. Aurajoen pinnankorkeus on Ravattulan kohdalla ollut sama kuin nykyisinkin.
Pienoismalli on tehty mittakaavaan 1:500 ja sen koko on noin 120 x 60 cm, maaston korkeussuhteet on korotettu kaksinkertaisiksi. Sen rakentamiseen ovat osallistuneet Oona Jalonen, Pyry Junninen ja Juha Ruohonen.
Ristimäki vuonna 1215. Käy katsomassa yksityiskohtia tarkemmin Uuteen uskoon -näyttelyssä (avoinna vielä 16.8. asti)!
Kirkonpaikalle saapuvaa yleisöä on syytä varoittaa Ristimäeltä havaituista kyykäärmeistä (
Vipera berus).
Aiemmin Ristimäellä on korkeintaan kerran vuodessa nähty yksi arka kyykäärme, mutta tänä vuonna niitä on havainnoitu jo kahdesta paikkaa. Erityisesti kyyt paistattelevat päivää Ristimäeltä kaadettujen puunrunkojen suojassa. Maata tömistelemällä käärmeet pysyvät piilossa, joten yleisölle niistä ei liene sen suurempaa vaaraa. Myös kaivajia on varoitettu tästä myrkyllisestä ja maailman pohjoisimmasta käärmelajista.
Kyykäärme paistattelemassa päivää Ristimäellä tukkien suojassa tänään 4.8.
Kävijöitä varoitetaan käärmeistä Ristimäelle nousevan polun alussa.
Risuja ja ruusuja eli blogipalautetta voit lähettää tutkimushankkeen sähköpostiosoitteeseen
ravattula@smtt.fi.
Arkistosta löydät kaikki aiemmat Ristimäki-blogin julkaisut:
Blogiarkistoon