kuva

Ravattulan Ristimäki

Ravattulan Ristimäki Kaarinassa kohoaa metsäisenä saarekkeena Aurajokilaakson peltomaisemasta. Kumpare kätkee sisäänsä merkittävän palan Suomen historiaa: vanhimman tiedossa olevan kirkkorakennuksen jäännökset. 1100-luvulla perustetun kirkon kivijalan lisäksi paikalla on hautauksiin käytetty laaja kirkkomaa sekä sitä rajaavan aidan jäännökset. Kyseessä on ainutlaatuinen muinaisjäännöskohde, joka avaa uusia näkökulmia Suomen varhaiskeskiaikaan, kristillistymiseen ja kirkolliseen järjestäytymiseen. Ristimäellä ollaan konkreettisesti kirkollisen kulttuurin alkulähteillä. Tutkimuksia Ravattulan Ristimäellä tekee Turun yliopiston arkeologian oppiaine.

Kirkko

Ristimäeltä vuonna 2013 löytynyt kirkonjäännös ajoittuu 1100-luvun loppupuolelta 1200-luvun ensimmäisiin vuosikymmeniin, aikakauteen ennen Suomen seurakunnallista järjestäytymistä. Rakennus on toistaiseksi vanhin ja ainoa tästä kristillistymisen vaiheesta kertova kirkollinen rakennus maassamme. Ristimäen poikkeuksellisen koskemattomana säilynyt mäenkumpare käsittää ehyen kokonaisuuden: kirkon, kirkkomaan ja kirkkomaata rajaavan aidan.

Kivijalan päälle rakennettu puukirkko on käsittänyt kaksi huonetta: länsipäädyssä on ollut neliömäinen runkohuone eli kirkkosali ja itäpäädyssä tätä pienempi kuorihuone, jossa alttari (katso 3D-malli alttarin perustuksesta) on sijainnut. Tämän kapeakuorisen kirkon salvotut seinähirret olivat todennäköisesti vaakasuorassa ja lattia oli tehty laudoista tai lankuista. Kuva

Rakennus on myöhempiin kirkkoihin nähden ollut kooltaan vaatimaton, mutta tästä huolimatta se on käyttöaikanaan erottunut maisemassa selkeästi. Pituudeltaan vajaa kymmenmetrinen kirkko on sijainnut Aurajokeen viettävän rinteen päällä pienellä kumpareella.

Kuva

Kirkkomaa ja kirkkomaan aita

Kirkkomaahan rakennuksen ympärille on haudattu jopa muutama sata vainajaa, mutta toistaiseksi hautauksista vasta noin kymmenesosa on arkeologisesti tutkittu. Eniten hautoja näyttää tehdyn aivan kirkon läheisyyteen, todennäköisesti arvokkaimpana pidetylle alueelle. Radiohiiliajoitusten perusteella kalmiston käyttö on voinut alkaa jo vuosisata ennen kirkon rakentamista. Tulevien kaivausten aikana kalmistossa pyritään tekemään sen käyttöaikaa tarkentavia tutkimuksia.

Kirkkomaata rajaavan aidan kiviperustusta on löydetty mäen reunoilta kaikista ilmansuunnista. Aidan on tulkittu liittyvän kirkkomaan käyttöön, sillä jykevän rakenteen lisäksi kaikki tähän mennessä kartoitetut haudat sijoittuvat sen sisäpuolelle.

Käyttöaika ja käytön päättyminen

Kirkon tarkkaa perustamisajankohtaa ei vielä tunneta, mutta todennäköisesti se on tapahtunut 1100-luvun toisella puoliskolla. Luonnontieteellisten ajoitusten ja esinelöytöjen perusteella kirkon ja kirkkomaan käyttö päättyi 1200-luvun alkupuolella, todennäköisesti sen toisella neljänneksellä. Kirkko ei ole palanut, vaan se hylättiin ja purettiin tai jätettiin paikoilleen lahoamaan. Samoihin aikoihin varsinaisten seurakuntakirkkojen aika Suomessa alkoi. Ravattulankin kylän kirkollinen toiminta siirtyi todennäköisesti parin kilometrin etäisyydelle pitäjän vastaperustettuun keskukseen Nummen kylään myöhemmän Kaarinan eli Katariinan kivikirkon paikkeille.

Kirkonpaikka nykyisin

Kirkosta on nykyisin jäljellä, suojassa maan alla, sen kivijalka ja alttarin alueella sijainnut kivirakenne. Rakennuksen kivijalan sijainti on merkitty maastoon kivillä ja kirkon alttarin paikalle on pystytetty puinen risti. Paikalla on postilaatikko, josta on saatavilla kirkosta kertovaa esitettä sekä vieraskirja. Tutkimushanke toivoo kaikkien paikalla vierailevien kirjoittavan vieraskirjaan nimensä.

Tutkimukset jatkuvat

Ravattulan Ristimäen tutkimushanke on yhä kesken, joten moni kirkkoon ja sen ympäristöön liittyvä yksityiskohta on vielä hämärän peitossa. Tutkitut alueet ovat resurssien vähäisyydestä johtuen olleet varsin pieniä. Maan sisään voikin kätkeytyä vielä runsaasti monia mielenkiintoisia yksityiskohtia, kuten esimerkiksi jonkinlaisen kellotapulin jäännökset. Tulevissa tutkimuksissa pyritään saamaan näihin ja moniin muihin kysymyksiin lisävalaistusta.

Sijainti, muinaismuistolaki ja jokamiehenoikeudet

Ravattula sijaitsee noin neljän kilometrin etäisyydellä Turun keskustasta Hämeenlinnaan päin, lähellä Hämeen valtatien (vt 10) ja Turun Ohitustien liittymää. Ristimäelle pääsee Aurajoen eteläpuolelta Kuralasta ja Ravattulan liikekeskuksesta sekä joen pohjoispuolelta Halisista Vanhaa Ravattulantietä kulkien. Kohde on saavutettavissa jalkaisin tai polkupyörällä kevyen liikenteen väyliä ja polkuja seuraten. Ristimäelle ei tutkimushankkeen tässä vaiheessa johda opasteita tai viittoja. Tarkemmat kulkuohjeet niin autoilijoille, jalankulkijoille kuin pyöräilijöillekin löytyvät seuraavasta linkistä tulostettavassa pdf-muodossa: Kulkuohjeet Ristimäelle (pdf)

Ristimäki on muinaismuistolain rauhoittama ainutlaatuinen muisto Suomen varhaisesta menneisyydestä. Kohteella vierailu tapahtuu muinaismuistolain ja jokamiehenoikeuksien puitteissa. Paikan kaivaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on ehdottomasti kielletty.

Tutkimustaho ja tutkimuksen tukijat

Tutkimuksia paikalla tekee Turun yliopiston arkeologian oppiaine arkeologi Juha Ruohosen johdolla vuosittain vaihtuvan kenttätyötiimin kanssa.

Tutkimushistoria

Ensimmäiset huomiot Ravattulan Ristimäen muinaisjäännösalueesta tehtiin vuonna 1983, jolloin metsäsaarekkeelta havaittiin matalia hautamaisia painanteita. Havainto ei kuitenkaan edennyt laajemmin tutkijoiden tietoon ja virallisesti kohde päätyi muinaisjäännökseksi vasta vuonna 1998 tehdyn arkeologisen inventointitutkimuksen kautta. Tuolloin Turun yliopiston ja Liedon Vanhalinna -säätiön yhteisen Aurajokilaakson menneisyyttä kartoittavan tutkimushankkeen ”Aurajokilaakson maahan kätketty menneisyys” yhteydessä Ristimäki tarkastettiin arkeologisesti ja yhteen siellä sijainneeseen maastopainaumaan kaivettiin pieni koeoja. Kuopasta tuli esiin palanutta savea sekä halkaisijaltaan noin 3,5 cm kokoinen pronssinen rengas, jonka ympärillä oli säilynyt tekstiilinauhaa. Tarkemmassa tutkimuksessa nauha osoittautui pirtanauhaksi. Rengas nauhoineen on rautakauden lopussa tai keskiajan alussa toiminut todennäköisenä vyönjakajana tai asusteeseen kuuluneena ripustuslenkkinä. Näiden havaintojen perusteella Ravattulan Ristimäkeä pidettiinkin mahdollisena kalmistomäkenä, jonne vainajat oli haudattu polttamatta.


Mielenkiintoisista havainnoista huolimatta kaivaustutkimuksiin Ristimäellä ryhdyttiin vasta yli kymmenen vuoden kuluttua. Ravattulan Ristimäki valittiin Turun yliopiston arkeologian oppiaineen tutkimuskohteeksi kaivauksia johtavan arkeologi Juha Ruohosen päätöksellä vuonna 2010 useiden potentiaalisten tutkimuskohteiden joukosta. Valintaan johtivat monet eri tekijät, joista mainittakoon erityisesti Ristimäen mielenkiintoinen nimi ja paikkaa käsittelevät aikaisemmat, joskin valitettavan vähäiset, tutkimustiedot. Myös käytännön seikkoihin, kuten Ravattulan edulliseen sijaintiin Turun lähellä sekä helppoon saavutettavuuteen etenkin jalkaisin ja polkupyörällä, kiinnitettiin huomiota.


Kaivaustutkimusten luonne on alusta alkaen ollut sekä tutkimuksellinen että opetuksellinen. Kyse on toisaalta arkeologian oppiaineen Aurajokilaakson varhaishistoriaa ja kristillistymistä tarkastelevan tutkimustradition jatkamisesta sekä tutkimushenkilökunnan henkilökohtaisista kiinnostuksenaiheista, toisaalta arkeologian opiskelijoiden perustutkintoon liittyvän kaivausharjoittelun vuosittaisesta järjestämisestä. Lukuisat arkeologian pää- ja sivuaineopiskelijat ovatkin tätä kautta jo opintojensa alkuvaiheessa, monesti ensimmäisenä kaivauskokemuksenaan, saaneet konkreettisesti osallistua paikan menneisyyttä valaiseviin tutkimuksiin. Koska arkeologinen kenttätyö on sekä hitaasti etenevää että työvoimavaltaista, eivät kaivaukset ilman opetuksen ja tutkimuksen yhdistämistä olisi Ravattulassa koskaan toteutuneet.


Paikalla on tähän mennessä tehty vuosittain kahdesta kolmeen viikkoa pienimuotoista, mutta järjestelmällistä tutkimusta lähinnä mäkialueen esihistoriallisten ja historiallisten jäännösten kartoittamiseksi. Budjetin pienuus, vain 3500 euroa vuosittain, on rajannut kenttätyöajan ja tutkijoiden lukumäärän minimimittoihin. Vuonna 2014 hankkeen kuluihin on ollut käytettävissä lisäksi Turun yliopiston HKT-laitoksen myöntämä erillinen tutkimusmääräraha sekä Suomen kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahaston myöntämä 30000 euron apuraha: riittävällä tutkimusrahoituksella kaivaustutkimuksia voitiin Ristimäellä tehdä yli kahden kuukauden ajan. Vuoden 2015 kokonaisrahoitus oli noin 48000 euroa, josta mainittakoon suurimpina rahoittajina Suomen Kulttuurirahaston päärahasto, Pyhän Henrikin säätiö sekä Suomen muinaistutkimuksen tuki ry. Vuoden 2016 rahoitus koostuu yliopiston myöntämästä 15000 euron määrärahasta, 5000 euron tunnustuksesta sekä Suomen muinaistutkimuksen tuki ry:n kannatustuotteiden myynnistä saaduista tuotuista ja yksityisten tahojen lahjoituksista.


Vaikka arkeologisia kaivauksia Ristimäellä on tehty vuodesta 2010 lähtien, on aluetta kyetty kokonaisuudessaan tutkimaan vain pieneltä osalta. Tähän mennessä kuutena vuotena järjestetyistä kaivauksista huolimatta noin kahdeksasosaa mäen pinta-alasta on toistaiseksi tutkittu kaivamalla, ja tästäkin vain pieni osa kokonaan. Tutkimuksen etenemistä ovat vaikeuttaneet käytännön haasteet, kuten työvoiman ja muiden resurssien puute. Varojen saaminen täysimittaisiin tieteellisiin kaivauksiin ja niitä seuraaviin analyyseihin onkin osoittautunut erittäin haasteelliseksi.


Haasteista huolimatta tutkimustyö Ravattulassa on ollut tuloksellista. Hankkeen kenttätyöt ovat kuitenkin yhä kesken ja esimerkiksi paikalta todetun laajan kirkkomaan hautauksista on kokonaisuudessaan tutkittu vasta kaksi hautaa. Myös esiin tullutta kirkkorakennusta on kaivausmenetelmin tutkittu toistaiseksi vasta parinkymmenen sentin syvyyteen. Kohdetta käsittelevät tulokset ja tulkinnat ovatkin luonteeltaan vielä siis alustavia, ja saattavat tutkimusten jatkuessa, uusien havaintojen ja löytöjen myötä, vielä muuttua.

Tutkimukset jatkuvat

Ristimäen kaivaustutkimuksia pyritään jatkamaan vuoteen 2016 asti. Laajempien ja pidempiaikaisten tutkimuskaivausten lisäksi paikalla pyritään järjestämään myös arkeologian oppiaineen opetuskaivaukset sekä yleisökaivaukset.

Vuoden 2016 kaivaustutkimukset jäävät näillä näkymin viimeisiksi tutkimuksiksi Ristimäellä. Tutkimuksissa 2010-2016 esiin kaivetun aineiston analysointi jatkuu kaivausten jälkeenkin.

Keskeisiä artikkeleita

  • Ruohonen, Juha: Built of Wood and Turned to Soil: Perspectives of Research History and New Observations Concerning Finland’s Oldest Churches with Reference to Ristimäki in Ravattula. Teoksessa: New Sites, New Methods. Proceedings of the Finnish-Russian Archaeological Symposium, Helsinki, 19–21 November, 2014. Iskos 21 (2016). s. 229-245
  • Ruohonen, Juha: Lähetyskauden muistoja: Ravattulan Ristimäen kalmisto, kirkko ja kirkkomaa. Teoksessa: Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle. Gaudeamus, 2015. s. 395-397
  • Ruohonen, Juha: Löytöjä Ristimäeltä. Tuoreita tuloksia ja tulkintoja vuoden 2014 kaivauksilta. Arkeologia Nyt 1/2015
  • Ruohonen, Juha: Kirkollisen kulttuurin alkulähteillä. Kaarinan Ravattulan varhaiskeskiaikainen kirkko ja kirkkomaa. Historiallinen aikakauskirja 4/2013
  • Ruohonen, Juha: Tutkimushistoriaa ja tuoreita havaintoja. Kaarinan Ravattula ja Ravattulan Ristimäki. Arkeologia NYT! 1/2013
  • Ruohonen, Juha: Risti mäellä – Ristimäellä? Arkeologia NYT! 1/2012

Kolme viimeksi mainittua artikkelia on julkaistu kootusti SMTT:n toimesta Ravattula Ristimäki -eripainossarjassa (saatavissa osat 1 ja 2). Julkaisua on saatavissa 8 euron hintaan. Linkki julkaisun myyntitietoihin

Raportteja

Opinnäytteet

  • Tikkanen, Kaisa 2016: Hiuksia halkomassa. Miten arkeologista hiusaineistoa voidaan tutkia? Arkeologian proseminaarityö. Turun yliopisto, arkeologia.
  • Jalonen, Oona 2015: Ravattulan Ristimäen kalmisto ja sitä käyttänyt yhteisö. Arkeologian proseminaarityö. Turun yliopisto, arkeologia.
  • Tokoi, Arttu 2015: Ravattulan Ristimäen kirkko ja sen rakenne naulalöytöjen perusteella. Arkeologian proseminaarityö. Turun yliopisto, arkeologia.
  • Tuomisalo, Laura 2015: Viimeinen naula arkkuun. Arkunnaulat ja arkkurakenteet Kaarinan Ravattulan Ristimäellä. Arkeologian proseminaarityö. Turun yliopisto, arkeologia.
  • Nylund, Johanna 2015: Miten muinaisjäännös arvotetaan? Esimerkkinä Ravattulan Ristimäki "Suomen vanhimman tunnetun kirkon paikka". Kansatieteen proseminaarityö. Turun yliopisto.
  • Kinnunen, Joonas 2012: ”Hanhenmunahippu” ja 3585 muuta – Kaarinan Ravattulan Ristimäen rautakautinen kalmisto palaneen saven valossa. Arkeologian proseminaarityö. Turun yliopisto, arkeologia.

Muut

  • Ravattulan keskiaikainen kirkko (Wikipedia)
  • Kirkon alttarin pohjaksi tulkitun rakenteen 3D-malli Youtubessa.

Tutkijat

FM Juha Ruohonen

Kuva


Olen johtanut tutkimushanketta sen alusta eli vuodesta 2010 lähtien. Projekti on vuosien aikana laajentunut ristiretkiaikaisen kalmiston koetutkimuksista yhdeksi Suomen merkittävimmistä arkeologisista tutkimushankkeista. Ristimäen tutkimukset ovat hyvä osoitus pitkäjänteisestä ja vähän kerrassaan etenevästä arkeologisesta perustutkimuksesta.

Puh: 02 333 5252 (työhuone) / 050 449 5231 (GSM arkisin klo 9-16) / sposti: jukaru[at]utu.fi

Esittely arkeologian kotisivuilla


Kenttätyöhenkilöstö 2014

FM Juha Ruohonen


Vastaan kenttätyötutkimuksista myös vuonna 2014, aikaisempien vuosien tapaan. Ks. kuvaus edellä


HuK Joonas Kinnunen

Kuva


Vastaan kaivausten aikana useista käytännön tehtävistä kuten mittauksista ja rakenteiden 3d-dokumentoimisesta sekä kaivausblogin ja nettisivujen ylläpidosta. Omat tutkimusintressini Ristimäellä ovat palaneen saven analyyseissä.


FK Kristiina Korkeakoski-Väisänen


Opetan arkeologian opetuskaivauskurssille tulevia opiskelijoita Ristimäellä opetuskaivausten ajan 11.-22.8.2014. Vastaan myös kaivauksia seuraavasta jälkityökurssista.

Esittely arkeologian kotisivuilla


Fil. yo Siiri Tuomenoja

Kuva


Olin kenttätyöharjoittelijana Ristimäen kaivauksilla 2013 ja nyt vuoden 2014 kaivausten ajan toimin Ristimäellä tutkimusavustajana.


Fil. yo Sinikka Kärkkäinen

Kuva


Olin opetuskaivauksilla elokuussa 2013 ja nyt vuoden 2014 kaivausten ajan toimin Ristimäellä kenttätyöharjoittelijana.


Fil. yo Madeleine Simon-Bellamy


Toimin Ristimäen yleisökaivausten vetäjänä ja osallistujien ohjaajana.


Johanna Nylund, Oona Jalonen, Laura Tuomisalo, Arttu Tokoi...

Kuva
Kuva







Toimimme kaivajina ja tutkimusta avustavissa muissa tehtävissä kaivausten ajan.