Gotlantilainen penninki 1100-luvun loppupuolelta

Metallirahat eli kolikot ovat tieteellisesti yksi kiinnostavimmista Ravattulan Ristimäen kirkonpaikan löydöistä, sillä Suomesta on löydetty äärimmäisen vähän 1100-luvun ja 1200-luvun rahoja. Ristimäen kirkon kivijalan sisältä löytyneet parisenkymmentä rahaa vähintäänkin kaksinkertaistavat aikakauden rahalöytöjen määrän Suomessa.

Kuvan raha on gotlantilainen penninki. Kyseessä on kaksipuoleinen hopearaha, jossa erottuu ympyrä-, risti- ja pistekoristelua; taustapuolella näissä on usein tyylitelty rakennuksen kuva. Aikakauden rahat ovat pääasiassa hopeaa ja ne ovat kooltaan hyvin pieniä (halkaisija noin 1 cm) sekä kevyitä (paino noin 0,1-0,2 g). Kaivettaessa rahat menevät hyvin helposti rikki, ja tätä kolikkoa esiin otettaessa apuna käytettiinkin pensseliä, pullasutia, puutikkua, pinsettejä ja suurennuslasia. Kuvan kolikko on muihin rahalöytöihin nähden kuitenkin äärimmäisen hyvin säilynyt. Osassa rahoja hopea on ollut laadultaan niin heikkoa, että metalli on liuennut kokonaan tai osittain maaperään.

Rahat ovat päätyneet Ravattulan Ristimäen kirkon sisälle kävijöiltä joko vahingossa pudottuaan ensin lattialle tai tarkoituksellisesti seinä- ja lattialankkujen väliin asetettuina. Kolikoita saatettiin myös laittaa uhriksi tai kolehdiksi kirkon alttarille, josta niitä on voinut päätyä lattian kautta maaperään. Rahankäytön on maassamme ajateltu yleistyvän vasta 1300-luvun loppupuolella. Ristimäen kirkon alta löytyneet rahat kuitenkin todistavat toista, sillä kirkko ja kirkon alta löytyneet rahat ajoittuvat 1100-luvun loppupuolelle ja aivan 1200-luvun alkuun. Ravattulan rahalöydöt täydentävät siis mielenkiintoisella tavalla rahankäytön varhaista historiaa koko Suomessa. Kuvan raha lieneekin päätynyt Aurajokilaaksoon kaupankäynnin kautta.

Kalenterin etusivulle klikkaamalla kuvaa tai odottamalla hetken...