Kuva

Vyön solkien lisäksi haudoista löytyy usein muodoltaan hevosenkenkää muistuttavia (joskin paljon näitä pienempiä) solkia, joita kutsutaankin hevosenkenkäsoljiksi. Kyseessä on hyvin tyypillinen esinemuoto, jonka perinteinen ajoitus Suomessa on viikinkiaika (n. 800-1050) tai ristiretkiaika (n. 1050-1150/1200). Hevosenkenkäsolkia on valmistettu yleensä pronssista, mutta myös hopeisia ja rautaisia tunnetaan.

Hevosenkenkäsolkia löytyy sekä miesten että naisten haudoista. Solkia käytettiin paidan kaula-aukon sulkemiseen ja viitan tai huivin kiinnittämiseen. Käytännön funktion lisäksi hevosenkenkäsolkia pidettiin pukujen koriste-elementtinä. Kuvassa esiin kaivettava nuppipäinen hevosenkenkäsolki on kuulunut naisen asusteeseen, sillä vainajan kaulalta tuli esiin myös kokonainen helminauha. Soljen alla oli säilynyt jonkin verran tekstiiliä, josta voidaan tehdä mm. radiohiiliajoitus. Hevosenkenkäsolkia on tullut esiin useasta eri haudasta. Keskiajalle tultaessa hevosenkenkäsoljet korvautuvat kehäsoljilla, mutta tällaisia ei Ristimäeltä ole vielä lainkaan löytynyt. Kehäsolkienkin löytyminenkin on mahdollista, sillä toistaiseksi paikalta on hautauksia tutkittu vasta toistakymmentä, vaikka niiden kokonaislukumäärä mäellä lienee useampi sata.

Teksti ja kuva: Juha Ruohonen


Tästä takaisin kalenterin etusivulle