Kuva

Ristimäen kansainvälisestikin ainutlaatuisin löytökokonaisuus koostuu 1100-luvun loppupuolen ja 1200-luvun alkuvuosikymmenten hopearahoista. Kyseisen ajanjakson rahat ovat Suomessa ja lähialueilla äärimmäisen harvinaisia, joten Ravattulan kirkko muodostaa tältä(kin) osin todella edustavan tutkimuskohteen. Tunnistettavien rahojen avulla voidaan myös ainakin tietty vaihe kirkon historiassa varsin tarkasti ajoittaa. Paikan merkitys korostuu vielä siinä, että jokaisen kolikon tarkka löytöpaikka kirkon sisällä tunnetaan. Rahoja on löytynyt vain alttarin edustalta ja kirkkosalin kuorin puoleiselta osalta. Niitä on ehkä annettu lahjoituksena tai kolehtina alttarille, jonka päältä osa on pudonnut lattialle ja edelleen lattialankkujen alle. Osa on voitu hukata kirkkoon vahingossa, osa taas ehkä uhrattu kirkon hirsien ja lankkujen väliin tarkoituksella.

Aikakauden pienet ja hyvin kevyet hopearahat ovat säilyneet maakerroksissa varsin heikosti, ja osa rahoista on liuennut maaperään kokonaisuudessaan; löytyneistä rahoistakin vain noin puolet on enää tunnistettavissa. Kuvassa nuorin löytynyt hopearaha, yksipuolisesti lyöty ns. brakteaatti, joka varovastikin esiin kaivettaessa kuitenkin hajosi viiteen osaan. Kyseinen rahatyyppi ajoitetaan nykyisin noin vuoteen 1220 ja lyöntipaikka on ollut Manner-Ruotsissa Sveanmaalla. Vastaavia rahoja on maailmasta tunnettu aikaisemmin vain muutamia.

Ps. Tänään 13.12. järjestetään Turun linnassa Vanhan rahan päivä, jossa luvassa on esitelmiä ja myös uudistettu raha- ja mitalikabinetti avataan yleisölle. Linnaan on vapaa pääsy koko päivän ajan. Lisätietoja löytyy Turun Museokeskuksen sivuilta.

Teksti ja kuva: Juha Ruohonen


Tästä takaisin kalenterin etusivulle